Mitä verkkoliiketoiminnan kaupassa siirtyy?
Verkkoliiketoiminnan kaupassa mikään ei siirry vain siksi, että sitä on käytetty osana toimintaa. Kauppasopimuksessa täytyy määritellä täsmällisesti siirtyvät omaisuuserät, oikeudet, sopimukset, tiedot ja vastuut.
1. Kaupan toteutustapa ratkaisee lähtökohdan
Verkkoliiketoiminta voidaan myydä esimerkiksi osakekauppana tai liiketoimintakauppana. Näiden kauppatapojen välillä on olennainen ero siinä, mitä ostaja hankkii.
Osakekauppa
Osakekaupassa ostaja hankkii yhtiön osakkeet. Yhtiö jatkaa toimintaansa samana oikeushenkilönä ja säilyy lähtökohtaisesti omaisuutensa, sopimustensa, oikeuksiensa, velkojensa ja vastuidensa haltijana.
Omistajanvaihdos voi silti vaikuttaa sopimuksiin, rahoitukseen, lupiin tai palvelutileihin, jos niiden ehdoissa on omistajanvaihdosta koskevia määräyksiä.
Liiketoimintakauppa
Liiketoimintakaupassa ostajalle siirtyvät vain kauppasopimuksessa määritellyt omaisuuserät, oikeudet, sopimukset ja mahdolliset vastuut. Myyjänä toiminut yhtiö jää edelleen myyjälle.
Siksi kauppasopimuksen liitteeksi kannattaa laatia yksityiskohtainen luettelo kaikesta, mikä siirtyy ja mikä jää kaupan ulkopuolelle.
2. Verkkotunnus
Verkkotunnus on usein verkkoliiketoiminnan näkyvin ja tärkein yksittäinen tunniste. Kauppasopimukseen kannattaa merkitä jokainen siirtyvä verkkotunnus erikseen.
Ennen kauppaa tarkistetaan esimerkiksi:
- kenen nimissä verkkotunnus on rekisteröity
- mikä taho toimii verkkotunnusvälittäjänä
- milloin rekisteröinti ja siihen liittyvät palvelut vanhenevat
- liittyykö verkkotunnukseen sähköposti- tai nimipalveluita
- miten verkkotunnus siirretään uudelle käyttäjälle
Pelkkä verkkosivuston tiedostojen tai palvelintunnusten luovuttaminen ei siirrä verkkotunnuksen hallintaa. Siirto tehdään verkkotunnusvälittäjän edellyttämällä tavalla.
Lue tarkemmin verkkosivuston myyntiin valmistautumisesta
3. Verkkosivusto, lähdekoodi ja tekninen toteutus
Kauppaan voidaan sisällyttää verkkosivuston tai sovelluksen lähdekoodi, tietokantarakenne, teema, integraatiot, dokumentaatio ja muut tekniset aineistot.
Myyjän täytyy pystyä osoittamaan, että hänellä on oikeus luovuttaa aineisto ostajalle. Erityisesti kannattaa tarkistaa:
- kuka on kehittänyt lähdekoodin ja millä sopimusehdoilla
- onko työntekijöiden tai alihankkijoiden oikeuksista sovittu
- sisältääkö toteutus avoimen lähdekoodin komponentteja
- mitä lisenssiehtoja käytettyihin komponentteihin liittyy
- voidaanko kaupalliset lisenssit siirtää ostajalle
- onko lähdekoodi kokonaisuudessaan myyjän hallinnassa
Kauppasopimuksessa on hyvä erottaa aineiston tekninen luovutus ja siihen liittyvien tekijän- sekä käyttöoikeuksien luovutus.
4. Sisällöt, kuvat ja muu aineisto
Verkkoliiketoimintaan voi kuulua tekstejä, tuotekuvauksia, valokuvia, videoita, grafiikkaa, oppaita ja muuta sisältöä. Kaikki sivustolla käytettävä aineisto ei välttämättä ole myyjän omistamaa.
Tarkista aineistokohtaisesti:
- onko aineisto tuotettu itse vai hankittu ulkopuolelta
- mitkä oikeudet kuvaaja, kirjoittaja tai toimisto on luovuttanut
- onko aineisto käytössä lisenssillä
- salliiko lisenssi aineiston luovuttamisen uudelle omistajalle
- onko aineiston käyttö rajattu tiettyyn palveluun tai aikaan
Jos jotakin aineistoa ei voida siirtää, se kannattaa nimetä kauppasopimuksessa kaupan ulkopuolelle jääväksi ja poistaa luovutettavasta kokonaisuudesta.
Lue SaaS-palvelun myynnissä huomioitavista erityiskysymyksistä
5. Brändi, nimi ja tavaramerkit
Kauppaan voidaan sisällyttää liiketoiminnan nimi, logo, graafinen ilme ja rekisteröidyt tavaramerkit. Pelkkä liiketoiminnan tai verkkosivuston myynti ei välttämättä siirrä kaikkia näihin liittyviä oikeuksia.
Rekisteröidyt tavaramerkit kannattaa yksilöidä kauppasopimuksessa rekisterinumeroineen. Haltijan muutos ilmoitetaan myös tavaramerkkirekisteriin.
Samalla on syytä tarkistaa, käytetäänkö kaupan yhteydessä nimeä, tunnusta tai muuta aineistoa, johon jollakin ulkopuolisella taholla voi olla oikeuksia.
6. Sopimukset eivät välttämättä siirry automaattisesti
Verkkoliiketoimintaan liittyviä sopimuksia voivat olla esimerkiksi:
- tavarantoimittaja- ja jakelusopimukset
- asiakas- ja ylläpitosopimukset
- verkkoalusta- ja ohjelmistosopimukset
- maksupalvelu- ja toimitussopimukset
- hosting-, pilvi- ja sähköpostipalvelut
- mainos-, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset
- vuokra-, leasing- ja rahoitussopimukset
Tarkista jokaisesta sopimuksesta, voidaanko se siirtää ja tarvitaanko siirtoon toisen sopijapuolen suostumus. Jos sopimusta ei voida siirtää, ostajan täytyy mahdollisesti tehdä uusi sopimus palveluntarjoajan kanssa.
Myös osakekaupassa sopimus voi sisältää ehdon, jonka perusteella omistajanvaihdoksesta täytyy ilmoittaa tai se voi edellyttää sopijapuolen suostumusta.
7. Palvelu- ja käyttäjätilit
Verkkoliiketoiminnassa käytetään usein useita ulkopuolisia palveluita. Käyttäjätiliä ei pidä luvata osaksi kauppaa ennen kuin palvelun ehdot ja siirtomahdollisuus on tarkistettu.
Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi:
- verkkokauppa-alusta ja sisällönhallintajärjestelmä
- maksupalvelut ja pankkipalvelut
- analytiikka- ja mainostilit
- sähköposti- ja uutiskirjepalvelut
- pilvipalvelut ja lähdekoodivarastot
- toimitus- ja varastonhallintapalvelut
- asiakaspalvelu- ja CRM-järjestelmät
Maksu- ja pankkipalveluissa ostaja tarvitsee tavallisesti oman sopimuksen ja oman tunnistautumisen. Henkilökohtaisia tunnuksia, maksuvälineitä tai vahvan tunnistautumisen välineitä ei pidä luovuttaa toiselle.
8. Sosiaalisen median tilit
Sosiaalisen median tilien siirrettävyys riippuu palvelun ehdoista, tilin tyypistä ja hallintatavasta. Yrityssivun ylläpito-oikeuksia voidaan joissakin palveluissa antaa ostajalle ilman henkilökohtaisen käyttäjätilin luovuttamista.
Tarkista ennen kauppaa:
- kuka omistaa tai hallinnoi tiliä
- onko kyse henkilökohtaisesta vai yrityksen tilistä
- sallivatko palvelun ehdot tilin siirtämisen
- miten ylläpitäjä- ja palautusoikeudet vaihdetaan
- onko tiliin yhdistetty henkilökohtaisia maksu- tai yhteystietoja
9. Asiakasrekisteri ja muut henkilötiedot
Asiakasrekisteriä ei pidä käsitellä tavallisena vapaasti luovutettavana omaisuuseränä. Henkilötietojen käsittelylle, luovuttamiselle ja myöhemmälle käytölle täytyy olla lainmukainen peruste.
Ennen mahdollista siirtoa on arvioitava esimerkiksi:
- mihin tarkoitukseen tiedot on alun perin kerätty
- millä käsittelyperusteella tietoja käsitellään
- mitkä tiedot ovat ostajan toiminnan kannalta tarpeellisia
- mitä asiakkaille on kerrottu tietojen käsittelystä
- miten rekisterinpitäjän mahdollisesta vaihtumisesta tiedotetaan
- mitkä tarpeettomat tai vanhentuneet tiedot täytyy poistaa
- miten tiedot siirretään turvallisesti
Ostajaehdokkaille ei pidä antaa tunnistettavia asiakastietoja kaupan alustavaa arviointia varten. Asiakaskunnasta voidaan yleensä antaa yhteenvetoja tai anonymisoituja tilastotietoja.
10. Tuotevarasto ja muu fyysinen omaisuus
Verkkokaupan kauppaan voi sisältyä tuotevarasto, pakkauksia, kalustoa ja muita fyysisiä omaisuuseriä. Nämä kannattaa luetteloida ja arvostaa erikseen.
Varastosta voidaan kirjata esimerkiksi:
- tuotteiden nimet, määrät ja varastopaikat
- hankintahinnat ja sovitut luovutusarvot
- tuotteiden kunto ja myyntikelpoisuus
- vanhentuvat tai hitaasti liikkuvat tuotteet
- kolmannen osapuolen omistamat tuotteet
- kaupan jälkeen tehtävän varastolaskennan menettely
Varaston lopullinen arvo voidaan tarvittaessa tarkistaa kaupantekohetken varastolaskennan perusteella.
11. Keskeneräiset tilaukset ja asiakasvastuut
Kaupantekohetkellä verkkoliiketoimintaan voi liittyä keskeneräisiä tilauksia, ennakkomaksuja, palautuksia, lahjakortteja, takuita, reklamaatioita ja muita velvoitteita.
Kauppasopimuksessa kannattaa sopia ainakin:
- kumpi osapuoli toimittaa ennen kauppaa tehdyt tilaukset
- kumpi vastaa palautuksista ja hyvityksistä
- miten käyttämättömät lahjakortit ja asiakashyvitykset käsitellään
- kumpi vastaa aiemmin myytyjen tuotteiden takuista
- miten keskeneräiset reklamaatiot hoidetaan
- miten osapuolten väliset maksut täsmäytetään
12. Työntekijät ja alihankkijat
Jos kauppaan liittyy työntekijöitä, on arvioitava, täyttyvätkö liikkeen luovutusta koskevat edellytykset ja mitä vaikutuksia kaupalla on työsuhteisiin. Tätä ei pidä ratkaista pelkästään kauppasopimuksen sanamuodolla.
Alihankkijoiden ja freelancereiden sopimukset eivät puolestaan välttämättä siirry ostajalle. Tarkista sopimusten siirtokelpoisuus, irtisanomisehdot ja aineistoihin liittyvät oikeudet.
13. Velat, vastuut ja riidat
Kauppasopimuksessa täytyy määritellä, mitkä velat ja vastuut siirtyvät ja mitkä jäävät myyjälle. Osakekaupassa yhtiön aiemmat velvoitteet säilyvät lähtökohtaisesti yhtiöllä, vaikka sen omistaja vaihtuu.
Selvitettäviä asioita voivat olla esimerkiksi:
- ostovelat ja muut maksamattomat laskut
- veroihin liittyvät velvoitteet
- rahoitus- ja leasingvastuut
- takaukset ja vakuudet
- asiakasvaatimukset ja reklamaatiot
- tekijänoikeus- tai tavaramerkkiriidat
- tietosuojaan tai tietoturvaan liittyvät ongelmat
- viranomaisasiat ja oikeudenkäynnit
14. Laadi yksityiskohtainen siirtoluettelo
Käytännöllinen tapa vähentää epäselvyyksiä on liittää kauppasopimukseen siirtoluettelo. Siinä jokainen siirtyvä kohde yksilöidään ja sille merkitään luovutustapa sekä vastuuhenkilö.
Siirtoluetteloon voidaan merkitä
- siirtyvän kohteen nimi ja kuvaus
- nykyinen omistaja tai sopimusosapuoli
- tarvittava siirtomenettely
- mahdollinen ulkopuolisen suostumus
- siirron määräaika ja vastuuhenkilö
- siirron toteutumisen vahvistaminen
- kaupan ulkopuolelle jäävät kohteet
15. Vahvista luovutus kirjallisesti
Kaupan toteuttamisen yhteydessä osapuolet voivat allekirjoittaa erillisen luovutuspöytäkirjan. Siihen merkitään, mitkä omaisuuserät, oikeudet, tiedot, tunnukset ja asiakirjat ostaja on vastaanottanut.
Myyjän käyttöoikeudet poistetaan siirretyistä järjestelmistä, kun luovutus on hyväksytty ja mahdollisesta siirtymäajan tuesta on sovittu. Samalla varmistetaan, että ostajalla on käytössään omat hallinta-, palautus- ja yhteystietonsa.
Onko verkkoliiketoimintasi myynnissä?
Verkkotori.comissa voit ilmoittaa myytäväksi verkkokaupan, sisältösivuston, verkkopalvelun, sovelluksen tai muun digitaalisen liiketoiminnan.